sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kemin näytelmät

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Tiedustelen tässä Ruutilta, että minkälainen kokemus tämä näytelmä on sille ollut? Ruuti (Tulisalon Rudolf) on isoäitini veli. Ei ole liioiteltua sanoa, että näyttelyt todellakin ovat sukukokous, sillä paikalla olivat myös Ruutin tytär, Kaira (Taxmania Excellent), sekä isoveljeni, Aslanin eno Tunhu (Salamantelin Desperado), emäni Viola (Salamantelin Biccalina) sekä isosiskoni, Aslanin emä Sona (Salamantelin Dolcevita) ja veljeni Eetu (Salamantelin Edward Express), joka tietenkin on myös Aslanin eno. Pysyittekö mukana? Tämä on mäyräkoiramaailman Kauniit ja Pöyhkeät, kytkökset ovat monimutkaiset.
Eetu ottaa rauhallisemmin, mutta minulla ja Aslanilla on jotakin meneillään. Ainahan meillä.


Eetu ehti myös poseerata suoraan kameralle. Me emme. Havaitsin uroksen, joka yritti kävellä liian läheltä meitä. Se ei vaan sovi. (Aslan antaa aina taustatukea kun karkotan tunkeilijat.)


Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Ei mennyt ihan kuin Stromsössä, mutta nyt vaan kävi näin. Näyttelymenestys on tänä kesänä ollut vähintäänkin vaihteleva, mutta tänään kaksikosta huomasi selvästi etteivät ne olleet ollenkaan virittäytyneet sille taajuudelle kuin yleensä kun jotakin puuhataan. Tuomarikin huomasi sen.


Aslania täytyy vielä vähän varmistaa pöydällä, ettei se saa päähänsä jotakin pöllöä, kuten jänisloikkaa alas.


Alphonse kehässä. Kuvan laatu ei ole kummoinen, kantama ei putkessa riittänyt, mutta kyllä siitä jotakin hajua saa, että mäyräkoirahan se siinä.


Kilpailuluokassa Alphonse ja Tuhnu peräkanaa. (Kauheaa miten kuvakulma vääristää, Tuhnu on oikeasti hoikka ja hyvärunkoinen uros. Mäyräkoiria on äärimmäisen haasteellista kuvata, olen huomannut.)
Tuli polkaistua kesän pohjalukemat näyttelyiden suhteen, mutta mitään ei kannata väheksyä; tämäkin on yksi kokemus lisää ja erityisesti sitä Aslanille, joka on vielä sellainen hömppä ja tarvitsee treeniä. Sitä ei oikein huvittanut esiintyä, eikä oikein huvittanut Alphonseakaan. 


Aslanin arvostelu, tuomarina Tuula Savolainen:

"11 kk, nuori uros, joka voisi mittasuhteiltaan olla lyhyempi, oikealinjainen pää, hyvät korvat, keskiruskeat silmät, rungoltaan vielä kesken kehityksen, rintalasta saisi olla pidempi, hieman pitkä lanne, hieman lyhyt viisto olkavarsi, hyvä takaosa, edestakaiset liikkeet saavat vakiintua, toivoisin suoremmat eturaajat, liikkuu tänään hieman laiskasti lyhyellä askeleella, eturintaa tarvitaan lisää, hyvä turkki ja hapsut, tarvitsee aikaa."

JUN-H


Alphonsen arvostelu, tuomarina edelleen Tuula Savolainen:

"Nuori uros, jolla hyvät mittasuhteet, voisi liikkua ja esiintyä ryhdikkäämmin ja reippaammin, hyvä pään pituus, hieman takaluisu kallo, keskiruskeat silmät, hyvä kaula ja ylälinja, hyvä eturinta, hyvä tilava rintakehä, hyvä takaosa, suorat takaliikkeet, etuliikkeissä kapeutta, sivuliikkeessä askel jää tänään lyhyeksi ja tehottomaksi, hyvä karvanlaatu ja hapsut, hyvä häntä."

AVO EH, AVK 3




8 kommenttia:

  1. No eikös hyvä ja erittäin hyvä ole HYVIÄ tuloksia? Olet oikeassa tuo kuvakulma vääristää. jos Tuhnu oikeasti olisi noin lihava kuin miltä se nyt tuossa kuvassa näyttää, niin voisi tuomari määrätä pojan laihdutuskuurille. Näkeehän sen kuitenkin noista kuvista,missä Tuhnu seisoo sinun poikien vieressä, että hoikka poika on. Terveisii M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan ne, tietenkin, mutta kun kesä aloitettiin VASERTillä ja VACACIBilla, niin pudotus on melkoinen. Se on kuitenkin kilpailu tuo näyttelytilannekin ja tietty siellä haluaisi pärjätä tosi hyvin (eli siis haluaisi että tuomaritkin näkisivät sen, minkä itse omistaan näkee! :D) Mutta, emme ole lannistuvaa sortimenttiä, seuraavia koitoksia kohti :)

      Mäyräkoiran kuvaaminen on haastava laji, erityisesti jos paljon turkkia, jolloin kuvakulma pitää olla just eikä melkeen tai koira näyttää tasapaksulta pötköltä. Mäyräkoiran tynnyrimäinen rintakehä saattaa myös tehdä vaikutelman paljon paksummasta ja raskaammasta koirasta kuin mistä todellisuudessa on kyse, jos kamera on vähänkin vinksallaan eikä sihti kohdillaan :)

      Poista
  2. Yritin laittaa kommenttia, mutta se taisi hupsahtaa bittiavaruuteen. Uusi yritys siis.
    Tarkoituksenani oli vaan sanoa, että näyttelyihin orientoitumattomana maallikkona kommentoisin: KOMEITA POIKIA!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tökkinyt kommentteihin vastaaminenkin viime aikoina, mutta ainahan näitä jotakin kupruja on...hmph. Kiitos kehuista! :) Omissakin silmissä ovat, tietty, komeita poikia <3

      Poista
  3. Oli tulokset sitten mitä vaan, niin aina on kuitenkin kiva katsella kisakuvia ja yleensäkin poikien kuvia. Hienoa, ettet ole lannistuvaa sorttia (toisin kuin minä). Häntä ylös vaan ja kohti uusia koitoksia!
    PS. Eetu ansaitsee hymypatsaan hymy-poseerauksestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat ovat aina mun mielestä kanssa kivoja ja tykkään räpsiä niitä :) Näyttelyissä tulee kuvia otettua tuhottoman paljon, mutta koska olosuhteet ovat monesti aika haasteelliset, harva niistä onnistuu.

      Juu, ei lannistuta, revanssia lähdetään taas hakemaan jossakin vaiheessa! :D Tuomari oli kyllä tiukka eilen; käsittääkseni yksikään normikokoinen pk-uros ei saanut SERTiä eilen, siis muustakaan kuin meidän porukasta. Muutenkin tuntui, että lähes jokainen sai pykälää, kahta huonomman tuloksen kuin yleensä. Joskus menee näin, mutta ehkä sitten taas seuraavalla kerralla paremmin :)

      Se täytyy kyllä tuomareista sanoa, että meidän kohdalle on osunut aina oikein miellyttäviä ja koiria kunnioittavasti kohtelevia tuomareita. Tämähän on tosi tärkeää, koska koiralle saattaa jäädä traumoja siitä, jos pöytäkokemus on huono. Jokainen tuomari on myös vaivautunut suusanallisesti selittämään arvioitaan, kuten eilenkin erityisesti Aslanin kohdalla tuli rohkaisevaa palautetta ja tarkka selvitys siitä, miksi tuli vain H tällä kertaa.

      Poista
  4. Myrsky: Mikähän meitä näytelmäsankareita tosiaan vaivaa? Mäkin sain EH:n, vaikka pari kuukautta aikaisemmin tuli ERI.

    Mut teillä on ollu kyllä laajamittainen sukukokous. Mä putosin kärryiltä jo ekan täti-setä-serkku selityksen jälkeen. Mut hyvän näköstä sukua ootte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää käydä vähän pohjallakin, niin sitten ne huiput tuntuvat taas erityisen hyviltä? :D ERI-EH on monesti aika veteenpiirretty raja, olen huomannut. Mutta, sen sijaan Aslanin VASERT-H on jo aikamoinen heitto. Noh, nyt kävi näin ja toivottavasti seuraavalla kerralla paremmin :)

      Juu, sukukokoukset ovat mukavia, ja eilen nauroinkin, että kummatkin pojat ovat kyllä just kuin emänsä, niin luonteensa kuin ulkonäkönsäkin suhteen :)

      Poista