Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta, takautuvasti:
Olen vastuussa lattialle unohtuneista sukista. Olen myös vastuussa kaikista lattialle tippuneista ruuantähteistä. Ihmiset ovat tulleet kiusallisen varovaisiksi; poimivat ruuat turvaan, hätistävät ulos keittiöstä. Minä vahdin. Yksikään leivänpala ei jää huomaamatta minun vahtivuorollani. Ja minä jaksan odottaa...
Otteita ihmisen päiväkirjasta, takautuvasti:
Mäyräkoira hengittää niskaan kun voitelen leipää. Silmät seuraavat herkeämättä jokaista liikettäni; laskevat etäisyyksiä kuonon ja ruuan välillä, mittaavat välimatkoja koirankehosta keittiönpöytään. Minusta tuntuu, että minua tuijotetaan jatkuvasti. Eikä se ole pelkkää kuvitelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti